Toukokuussa 2018

Nyt on nimeni muuttunut. Menimme Mieheni Heinon kanssa maistraattiin 23,3.18 ja siellä sanoimme tahdon toisillemme. Pitkän yhdessä oleon jälkeen tuntui mukavalle ottaa tämä askel.

Tämä toikokuu tuntuu menevän vauhdilla. Olemme ruvennut sisäseiniä remontoimaa, eli revimme tapetit pois kolmesta seinästä ja maalaamme ne hyvin vaalealla. Viikko mennee melkein yhden seinän kanssa kun ei me olla tätä ruvettu vauhdilla tekemään. Mitä sitä ressaan ja urakalla tekkeen.

Maaliskuussa Pyhäjoella

Pitkän odotuksen jälkeen on minun töitäni esillä Pyhäjoen kirjaston Galleriassa. Oli mukavaa ripustaa töitä seinille ja laitankin tähän muutaman kuvan sieltä. Olen tyytyväinen töihini ja olen ylpeä niistä.T oivottavasti moni kävisi siellä katsomassa. Useimmat tauluistani ovatkin jo maalaus tai grafiikan sivuilla. loput lisään kunhan ehdin. Laitan nämä työt maalaus ja grafiikka sivuille yksitellen kunhan ehdin.

TUNTEET

Kaikki alkoi Ystävyys on ilo teoksesta. Minulla oli tilanne, jolloin sain kokea ystävyyden iloa ja jakaa murheitani ystävän kanssa. Todeksi tuli sananlasku, joka sanoo ” Jaettu murhe on puolet pienempi ja jaettu ilo on kaksinkertainen ”. Olen vakuuttunut sananlaskun paikkansa pitävyydestä.

Huomasin, että töistäni suuri osa käsittelee tunnetiloja. Tunnetilassa on tullut maalattuakin usein. Tutkittuani tunteita tarkemmin , huomasin niitä olevan n.100.

Suomi sata -vuosi sai minutkin muistelemaan lapsuutta ja nuoruuttani. Olen syntynyt 50-luvulla ja Suomi yhteiskuntana oli tuolloin vielä luettavissa kehitysmaaksi. Se työmäärä minkä vanhempamme ja heidän ikäluokkansa tekivät nostaessaan maamme yhdeksi vauraimmista , on minusta aivan käsittämättön.

Muutamissa töissäni olen tuonut esille muistoja äidistäni. Niissä olen yrittänyt tuoda esiin kunnioitusta äitiäni ja hänen aikakautensa naisia kohtaan.

Mummo muistelee

Tammikuisena iltan oli lumimyrsky ja päätin kuitenkin lähteä kävelylle. Olin ollut sisällä ja tunnuin kaipaavan raikasta ilmaa. Ulkona tuuli todella tuiversikin ja sai pitää lakistaan kiinni. Sain muistoksi tälläisen näkymän. Muistelin omaa nuoruuttani ja ajan kulua.  Vanhan kaupungin kadut ovat romanttisia iltaisin vähän hämärässä.  Mielikuvitus lähtee liikkeelle ja näkee kaikenlaista. Katso maalaus sivulle laitoin Mummo muistelee taulun sinne.

Kevät 2018

Sata vuotta Suomen verisestä sisällissodasta. Minulla on paljon, paljon helpompi ilmapiiri tehdä ja olla. Olen tehnyt maalauksia ja pari puupiirrosta on työn alla. Niistä tulee näyttely Pyhäjoen kirjaston näyttelytilaan.
Viime keväänä ja alkukesällä en saanut otettua pensseliä tai paperia käteen. Silloin jopa tuntui että onko taiteilemiseni tässä ja nakkaanko pensseillä harakkaa. Onneksi en nakannut vaan säilytin ne. Loppu kesäällä sitten innostus jälleen puski esiin ja aloin työstää tauluja.
En ole saanut niitä vielä tuotua tänne, mutta kohta kuvaan niitä ja sitten ne näkyvät täällä.
Tuli hyvä talvi.