keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kevät

Kevät tulee niin että ei ehdi muuta tehdä kuin hiihtää. Nyt sain tehtyä tähän hieman ajantasalle laittoa.  Ikkunasta näen latukoneen työnsä puitteissa. Eikun hiihtään, pakkastakaan ei ole kuin 7 astetta.

#Hemmingway, Ernest: Kenelle kellot soivat

Tämän kirjan olen lukenut kymmenen vuotta sitten ja nyt tänä vuonna.
 Kerronta on tarkkaa havainnointia. Liiankin tarkkaa paikotellen. Välillä tuntui että kyllästyttää. Päähenkilö antoi sympaattisen vaikutuksen ja minulle jäi käsitys hänen sodanvastaisuudestaan. Pari kohtausta jäi mieleen todella hyvin. Kirjoittaja kirjoitti kohtaukset rakastumisesta ja tunteista oikein suurella sydämellä. Samoin lopussa päähenkilön haavoittuminen oli käsin kosketeltavasti tehty.
 Kirja perustuu Hemmingwayn kokemuksiin Italiassa sotakirjeen vaihtajana ja tätä pidetään hänen merkittävimpiin kuuluvana kirjana. Kirja oli kyllä raskas lukukokemus. Suomennos oli tehty v 1944. Mietin oliko teksti hiukan kömpelöä nyky suomennoksiin verrattuna ja johtuiko siitä raskauden tuntu.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Vuosi 2015

Näin aika kuluu ja me vanhenemme samassa tahdissa. Onneksi talvi tuli vihdoin ja pääsee hiihtelemään ja nauttimaan ulkoilmasta. Lukenutkin olen kirjoja, mutta niistä kertominen on jäänyt jostain syystä pois. Minun blogini on ollut unohduksissa, siitä ei kiitosta saa. Niinpä uuden vuoden lupaukseni kuuluu; parannan tapani tämän suhteen.

#Torvik, Solveig: Äitien veren perintö. Romaani suomalaisista naiskohtaloista.
Tämä olikin sitten vaikuttava kirja. Lähtökohtana oli nainen rantsilassa. Hänen rakastettunsa lähti amerikkaan. Sitä seuraavat tapahtumat 1870-luvun suomessa. Ne saivat minuakin miettimään omaa isoäitiäni toisessa kunnassa lähellä Rantsilaa. Siitä seuranneet tapahtumat kuljettivat kirjassa pitkin Tornion jokilaaksoa, kohti Norjaa. Elämä siellä oli uusien ongelmien kohtaamista. Kirjan loppu vei Amerikkaan ja tähän kirjailijaan. Sitkeitä ovat naiset olleet. Ei voi muuta sanoa.
Suosittelin tätä sisarilleni. Itse sain hyvän lukukokemuksen ja nautin tekstistä vaikka välillä kävi sääliksi päähenkilöt.