Näin aika kuluu ja me vanhenemme samassa tahdissa. Onneksi talvi tuli vihdoin ja pääsee hiihtelemään ja nauttimaan ulkoilmasta. Lukenutkin olen kirjoja, mutta niistä kertominen on jäänyt jostain syystä pois. Minun blogini on ollut unohduksissa, siitä ei kiitosta saa. Niinpä uuden vuoden lupaukseni kuuluu; parannan tapani tämän suhteen.
#Torvik, Solveig: Äitien veren perintö. Romaani suomalaisista naiskohtaloista.
Tämä olikin sitten vaikuttava kirja. Lähtökohtana oli nainen rantsilassa. Hänen rakastettunsa lähti amerikkaan. Sitä seuraavat tapahtumat 1870-luvun suomessa. Ne saivat minuakin miettimään omaa isoäitiäni toisessa kunnassa lähellä Rantsilaa. Siitä seuranneet tapahtumat kuljettivat kirjassa pitkin Tornion jokilaaksoa, kohti Norjaa. Elämä siellä oli uusien ongelmien kohtaamista. Kirjan loppu vei Amerikkaan ja tähän kirjailijaan. Sitkeitä ovat naiset olleet. Ei voi muuta sanoa.
Suosittelin tätä sisarilleni. Itse sain hyvän lukukokemuksen ja nautin tekstistä vaikka välillä kävi sääliksi päähenkilöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti