Galleria Myötätuulessa oli tällä kertaa positiivisia tunteita herättävä näyttely. Kirsi Aution sekatekniikkateokset olivat uusia ajatuksia herättäviä. Kuvansiirto ja niiden yhdistäminen kirjontaan oli luontevaa. Tekstuuri osittain kuvien päällä istui hyvin ja toi lisää itse kuvaankin. Välillä nousi mielen syövereistä ajatushaamuja jotka tunnisti nousevan jostakin kaukaa, lapsuuden näkymästä tai kokemasta. Pääni on levännyt tuollaista kangasta vasten tai käteni kostettanut vastaavanlaista kangasta.
Esittelyssä sanotaan: "Teoksissa etsitään juuria ja elämän lähtökohtia, mistä identiteetti on rakennettu". Tunsin sen näin, löysin itsestäni samankaltaisia tuntemuksia, muistoja, jotka teokset nostivat esiin eli olivatko ne yhteisiä juuria liittyen elettyyn ajan jaksoon. Tämä näyttely antoi jotakin minusta itsestäni. Aika jännää kun ottaa huomioon että se on toisen henkilön tekemää.
Harri Hemmilän kuvat; niissä valon esiin tuomat yksityiskohdat saa kuvaan uuden ulottuvuuden. Paitsi yksi iso valokuva, jossa värien tykitys on maalauksellinen, hienno
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti